10/13/2016

Häävieraiden vastaanotto

Kuvauksemme aikana häävieraamme siirtyivät kirkosta juhlapaikalle kävellen. Olimme hääkutsussa "varoittaneet" naisvieraita varautumaan mahdollisesti mataliin kenkiin hiekkatien vuoksi. Kävelyreitti on melko lyhyt, mutta korkeilla koroilla hieman hankalakulkuinen. Tässä muutamia vierailta saatuja fiilistelykuvia.


Kulosaaren Casinolle tullaan pienen sillan yli, josta on upea maisema Suomenlahdelle päin. 
Meri kimalsi kauniisti ja ilma oli raikas, mutta lämmin.

Tässä aika hauska kuva hääseurueestamme (tai kaikkien ilmeistä) kun olemme saapuneet kuvauksista. Olen nimittäin juuri maininnut hääseurueelle, että puvun kanssa kävely on hankalaa ja tämä taitaakin olla yksi harvoista kuvista, joissa ei hymyillä.

Meille nimittäin kävi pieni moka kaasojen kanssa hääpukua pukiessamme. Kaasot olivat jo laittaneet vetoketjun ja kaikki napit kiinni, hääpuku istui hyvin ja oli oikealla kohdalla. Toinen kaasoista suoristi helmaa ja veti samalla vahingossa vannehametta. Aluksi se ei haitannut, mutta kun jäin isäni kanssa hotellille kahdestaan, huomasin että vannehame luisuu alaspäin. Juuri ennen kirkkoon lähtöä yritin nostaa sitä alakautta ylöspäin isäni avustuksella. Se onnistuikin, mutta vannehame pysyi paikoillaan vain vihkimisen ajan. 

Kuvauksissa huomasin alushameen jälleen valuneen ja se vaikeutti kävelyä (ja nauratti tietysti sulhoa, kuvaajaa ja hääkuskia). No itsekin huokaisin helpotuksesta, sillä olisihan se ollut kauhea kompastua siihen kirkossa kävelessämme. Kuvassa seurue avustaa kyllä hienosti hunnun kanssa, vaikkei se varsinainen ongelma ollutkaan.

Häävieraiden vastaanotto, eli kättely ja onnittelut oli sään salliessa sovittu järjestettäväksi Kulosaaren Casinon pihalle. Kaasot ja bestmanit olivat ohjanneet vieraat Merisalin puolelle, 
jonne suuntasimme suoraan kuvauksesta tultuamme.

Kuva: Marko Laukkarinen
Onnittelut alkoivat bestmanin kehotuksella hääparin vanhemmista.

(Pahoittelen kuvien huonoa laatua)

Onnitteluiden jälkeen vieraille ojennettiin kuohuvaa ja toinen bestmaneista nosti maljan tuoreelle avioparille. Otimme pihalla myös yhteiskuvat. Oli ihana huomata, että he ovat sattumalta muodostaneet sydämen tähän kuvaan. Lisäksi aika moni vieraistamme oli pukeutunut tummansiniseen, joka oli yksi teemaväreistämme.

Kuva Marko Laukkarinen

Ja vielä siitä vannehameesta. Päätin ottaa sen kokonaan pois onnittelujen jälkeen. Kävely oli kuitenkin vielä hankalampaa ilman vannehametta, joten ei auttanut muu kuin yrittää laittaa se takaisin. No eihän se taaskaan pysynyt koko iltaa paikoillaan. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut laittaa se kunnolla takaisin avaamalla hääpuvun kaikki napit. Näin se olisi varmasti pysynyt loppuillan paikoillaan, mutta siihen olisi mennyt todella paljon aikaa. 

Häätanssin tanssittuamme ja dj:n saapuessa huomasin vannehameen jälleen pudonneen, tällä kertaa polviin asti. Koska virallinen osuus oli kuitenkin ohi, päätin ottaa sen kuitenkin loppuillaksi pois.Onneksi en antanut tämän(kään) vaikuttaa juhlatunnelmaan!

Jatkuu...

4 kommenttia:

  1. Mulla vannehame ei tippunut, mutta sen paikkaa joutui varsinkin vessakäyntien yhteydessä säätämään jonkin verran. Tuntui, että se meinasi aina jäädä liian ylös... Hunnun kanssa minulla oli eniten ongelmia, koska se jäi tosi pahasti kiinni mekkoni koristeisiin.

    VastaaPoista
  2. Sulla oli siis päinvastainen ongelma; vannehame meni liian ylös ja mulla valui liian alas :D

    Hääpäivänä varmaan monella tulee vastaavanlaisia haasteita, koska hääpukua ja asusteita ei välttämättä pääse pitämään päällä ja kunnolla testaamaan ennen hääpäivää.

    VastaaPoista
  3. Mun vannehameesta katkes kaks vannetta ennen juhlapaikalle siirtymistä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Otitko vannehameen kokonana pois?

      Poista

Kaunis kiitos kun ilahdutit minua kommentillasi :)